Viimeinen työpäivä

Onpas tullut tällä viikolla tehtyä paljon "viimeisiä" asioita! Viimeinen kiepahdus kaupungilla, viimeinen kerta puistossa, viimeinen iltalenkki ihanassa luonnonpuistossa, viimeinen vierailu naapureilla, viimeisen kerran kaverilla kylässä.... ja tänään oli siis viimeinen työpäivä. Viettelimme poikien kanssa erittäin rentoa perjantaita! Aamulla jaksoimme piipahtaa pihalla sen verran, että kipaisimme kaupassa ja apteeksissa. Sitten tein lounaaksi kalalakeittoa koko joukkiolle ja syömisen jälkeen luimme tunnin verran. Ja lukeminen alkoikin painaa silmäluomia sen verran, että nappasimme siihen päälle tunnin tirsat! Ei ollenkaan hullumpaa! :)

Päikkäreiden jälkeen olikin sitten välipala-aika ja mikä maistuisikaan unen jälkeen paremmalta kuin kaakao! Hyvä tilaus pojat! Loppuiltapäivä kului pianoa pimputellessa ja vähän telkkarinkin ääressä. Syynä harvinaisen löysään ohjelmaan oli se, että kuuden jälkeen lähdimme koko konkkaronkka ravintolaan syömään ("viimeiselle aterialle") ja se ei välttämättä olisi ollut kauhean mukavaa kahden umpiväsyneen ukon kanssa. Ravintolaillallinen oli kuitenkin järjettömän herkullinen ja muutenkin kaikinpuolin onnistunut. Pääruoka näkyykin kuvassa, mutta jotenkin kummasti jälkkäristä en ehtinyt napata kuvaa... tiramisu katosi parempiin suihin valonnopeudella!

Nyt on sitten laukut jälleen melkein pakattu ja huomenna aamulla seitsemältä olisi aika lähteä lentokenttää kohti. Olen on väsynyt, mutta tyytyväinen. Elo poikien kanssa on ollut kaikkea kippurassa nauramisen ja kymmeneen laskemisen väliltä, mutta niin lasten kanssa aina. En suostu ajattelemaan huomisaamuisia halauksia lopullisina jäähyväisinä, vaan meinaan ravata Lontoossa kylässä jatkossakin! Ja onneksi ukkelitkin kyläilevät Suomessa! Enkä laita tähän ainakaan nyt sen ihmeempiä analyysejä, vaan kiitän kaikkia tähän mennessä upeasta vuodesta! Nähdään pian!

Ps. Laitan blogiin varmasti vielä muutaman Lontoo-postauksen ja availen tulevaisuudensuunnitelmia hieman tuonnempana, joten älkää vielä kadotko kokonaan linjoilta!

Kevättä ilmassa... not.

Sori. Jälleen näitä puukuvia ankkalammelta, mutta no can do! Itsestä kun on aika hankala napsia kuvia ilman apuvälineitä ja noi kuvausassistentit on kiinnostuneempia unilelujen valokuvaamisesta. Eli näissä pysytään ainakin näissä arkipostauksissa. Eikä jututkaan tällä kertaa päätä huimaa, ajattelin nimittäin puhua säästä!

Kevät yritti ihanasti tehdä tuloaan alkuviikosta. Tai siis järjettömän kylmä täällä oli (tiedän suomalaiset, neljä astetta on suorastaan helle, mutta kuitenkin), mutta ainakin saimme nautiskella auringosta! Oli aivan eri fiilis nökötellä ulkona auringonpaisteessa kun siinä ainaisessa harmaudessa. Olisi mukava saada vaihdettua pojille jo kevättakit toppavaatteiden tilalle ja tottakai itsekin nautiskelisin enemmän niissä kevätvaatteissa kulkemisesta.

No, tältä päivältä nyt ei ole kuvia, mutta lunta kuitenkin satoi melkolailla koko päivän aivan vaakatasossa. Ei siitä onneksi jäänyt paljoa jäljelle, mutta kun täällä on aikaisemmin nähty lunta huhtikuussa jotakuinkin..... ei ikinä. Miksi nämä kaikki kylmyysennätykset tehdään juuri silloin kun minä olen rantautuneena tähän maahan? Viimeksi nanny-reissulta lähtiessäni oli käynnissä vuosisadan lumimyrsky ja Heathrowkin muistaakseni suljettiin muutamaksi päiväksi. Onneksi vasta juuri lähtöni jälkeen. Ja tällä kertaa saan nautiskella kylmimmästä keväästä muutamaan kymmeneen vuoteen. Kiva.

Onneksi huomenna jo pitäisi helpottaa. Sääennuste on lupaillut loppuviikolle lähemmäksi kymmentä astetta ja jos kaikki menee kuin on lupailtu, niin ensi viikolla pitäisi olla jo melkein 15 astetta! Sitä odotellessa!  Mulla on täällä jo kaikki sormet ja varpaat ristissä!

Kotona

Kotona. Niin missä niistä? Minulla on tapana puhua jokaisesta asumuksesta, jossa olen oleillut suunnilleen yli neljä tuntia, kotina. Kotina on tähän mennessä palvellut koko perheen koti Riihimäellä, oma koti Riihimäellä, oman perheen mökki Ristiinassa, tämän perheen mökki Juvalla, nannyaikojen koti Blackheatissa ja nykyinen au pair koti täällä Chislehurstissa. Ja tähän lisättynä tietenkin kaikki mahdolliset hotellihuoneet ja myös kavereiden kodit: "Niin, sit kun me päästään kotiin, eikun siis teille...". Minulle itselleni on aina suunnilleen selvää, mihin näistä kodeista olen matkalla ja mistä olen tulossa, mutta muiden on ehkä välillä hankala pysyä perässäni! Jos puhun Itä-Suomen suunnalla kodista, niin kuuntelijoille pitää selventää, että kotikoti vai mökkikoti. Ja täällä pitää tietenkin miettiä, että Lontoon koti vai Suomen koti.

Matkustelimme maanantaina siis kodista kotiin. Suomenloma meni vauhdilla ohi ja nyt olen taas Lontoon kodissa arkisen aherruksen keskellä. Arkipäivät vierähtelevätkin ohi melkein huomaamatta. Päiviin on tällä viikolla kuulunut taas ihan tavallisia asioita: ulkoilua, leikkimistä, arkisten asioiden harjoittelua, hämmästelyä, naureskelua, tallilla vierailua ja parit itkut ja kiukutkin. Täytyy myötää, että ensimmäiset viikot poikien kanssa olivat rankempia, kun kukin olisi halunnut, että kaikki asiat tehdään juuri sillä omalla tavalla; minä siis myös!

Viime viikkojen aikana olemme kuitenkin poikien kanssa päässeet hyvin kiinni omiin rutiineihimme. Jopa niin hyvin, että välillä pitää hämmästellä, että miten taitavia poikia minulla täällä onkaan hoidettavana! Pukemiset ja riisumiset, jotka alussa aiheuttivat itkua ja hampaiden kiristelyä, sujuvat nyt niin ettei mitään, samoin syöminen aikuisten lautasilta ja isoilla ruokailuvälineillä. Käytöstapaopit ja muistuttelut kauniisti pyytämisestä ovat myös menneet perille! Ja välillä minäkin tarvitsen niissä muistuttelua! Sanoin eilen toiselle pojista, että: "Tuoppas lapaset sitten tänne laatikkoon." ja sain vastaukseksi: "Janna, miten pyydetään nätisti?"Jep. Ihan aiheellista katsoa välillä peiliin!

Kohta täytyy lähteä noutamaan kyseiset sankarit leikkikoulusta ja edessä onkin pitkä ilta, yö ja seuraava aamukin, mutta sen jälkeen suunnistelen yllätysreissulle Corkiin! Viikonlopun työvuorot vaihtuivat vapaiksi, joten ajattelin ottaa niistä kaiken irti ja lähteä moikkaamaan Elsaa Irlantiin! :) Hauska viikonloppu tiedossa!

Ps. Kuvituksena Chislehurstin kylää, joka onneksi on mielestäni livenä kivemman näköinen kuin kuvissa. 

Arkista aherrusta

Viimeiset kolme päivää ovat vierähtäneet työn touhussa! Pojilla on ollut leikkikoulusta lomaa, mikä tietää tottakai nannylle töitä. Päivät ovat olleet pitkiä, mutta hauskoja!

 

 Eilen pääsimme poikien äidin ratsastusreissulle mukaan. Iltapäivästä pakkasimme revohkan autoon ja ajelimme maaseudelle tallille. Leppoisa iltapäivä meni hevosia ja maisemia ihallessa. Harmi, ettei yllä oleva valokuva ole lähellekään niin vaikuttava kuin oikea maisema matkan varrelta. Pojat nukahtivat hetkeksi matkalla tallille ja katastrofi kävi jo lähellä, sillä nämä pienet miehet eivät todellakaan pidä heräämisestä kesken unien. Kuka tosin pitäisi? Onneksi paha mieli kaikkosi äkkiä, pojat pääsivät talliin mylläämään puhtaisiin heiniin!

Muuten päivät ovatkin sitten vierähtäneet ihan arkisten asioiden parissa; on syöty, leikitty, ulkoitu, käyty kirjastossa, kiukuteltu (ihmeen vähän kyllä), laulettu, luettu, piirretty ja vähän leikitty taas. Mielestäni nämä päivät ovat arkisuudestaan huolimatta sujuneet jotenkin erityisen kivasti! Kaikista hauskinta on ollut kuunnella omasta huoneesta, kun pojat lauleskelevat päivällä oppimiaan lauluja vielä itsekseen illemmalla! Ja he ovatkin oppineet aivan uskomattoman määrän uusia lauluja ihan muutamassa päivässä. Myös se on kivaa, kun kesken leikkien toinen kavereista yhtäkkiä pomppaa pystyyn ja sanoo esimerkiksi, että: "Hei! Laula taas se kummituslaulu/kalalaulu/tidudidulaulu!". 

Lastenlaulujen lauleskeluun tulee kuitenkin parin päivän tauko, sillä huomenna paikalle pyrähtää ihana vieraani Corkista! Ohjelmassa on ainakin vierailu Bathiin, toivottavasti musikaali ja hyvää ruokaa erinomaisessa seurassa!

Uutta arkea

Hoh hoh! Arki Lontoossa, Chislehurstissa on lähtenyt käyntiin kivasti. Parin viime päivän aikana on tullut aikamoinen pläjäys muistettavaa kaikkea mikron käytöstä kävelyreitteihin n ja bussipysäkeistä juna-aikatauluihin, mutta eiköhän ne kohta ala jäädä päähän. Ja vaikka uutta asiaa on tullut paljon, periaatteessa arki toimii samalla tavalla kuin pari vuotta sitten, joten ihan tuntemattomaan ei ole tullut hypättyä. On ollut hauska myös huomata, että pojat eivät loppujen lopuksi ole muuttuneet niin paljon kuin voisi kuvitella. Toki he ovat ehtineet kasvaa paljon, mutta perusluonteenpiirteet ovat pysyneet suunnilleen ennallaan. Samat tutut sisällöt, mutta suuremmassa paketissa! :)

Tässä olevat kuvat ovat muuten tämän kertaiselta ankkalammelta; odottelen jo kevättä, että jos tänne uskaltaisi tehdä jonkun eväsretken (olettaen, että sorsat pysyvät omalla reviirillään...). Tämän ankkalammen lisäksi Chislehurstissa on aika kiva pääkatu, jonka varrella on muutama kokeiltavan oloinen kahvila ja ravintola, kirjasto, poikien leikkikoulu ja muutama kauppa. Kompakti ja varmasti toimiva.

Vaikka en ole viettänyt täällä kuin vasta muutaman päivän, olen silti ehtinyt tehdä jotain kivaakin, kiitos poikien vanhempien! Eilen sain ihanan extempore yllätyksen poikien vanhemmilta, kun sain lipun Business Design Centeriin London Art Fair 2013 -avajaistapahtumaan! Kyseessä oli siis tavallaan modernin taiteen "messut", johon eri galleriat olivat kokoontunen yhden katon alle esittelemään kokoelmiaan. Ja täytyy sanoa, että kolahti! Vaikken mikään taideasiantuntija olekaan, niin nautiskelin silti suuresti tarjonnasta! Vaihdoin mielelläni suunnittelemani pyykinpesu- ja kaupassakäynti-illan taidetapahtumaan! :) 

Huomenna on luvassa ensimmäinen vapaapäivä täällä ja aion viettää sen kokonaan kaupungissa, of course. Luvassa puhelinliittymän metsästystä, kamerashoppailua ja toivottavasti mukavaa ja kiireetöntä fiilistelyä!