Tänään on ollut niin toiminnan täyteinen päivä ettei mitään rajaa! Luvassa siis ennätyspitkä päivitys... Aloitin päiväni vierailulla Westminster Abbeyssä, kirkossa jossa on mm. kruunattu kuningatar Elisabeth toinen ja pidetty prinsessa Dianan hautajaiset. Kirkkoon on myös haudattu monia kuninkaallisia ja esim. Isaac Newton. Abbey on perustettu vähän yli tuhat vuotta sitten ja täytyy sanoa että kyllä sillon on osattu rakentaa... Pikkasen erilaista arkkitehtuuria kuin betonikuutiot joita 60-70 -lukujen jäljitä voi nähdä.
Kirkon sisältä ei saanut ottaa kuvia, mikä oli harmi, varsinkin ikkunat kaikkine maalauksineen olisi ollut mahtava laittaa tänne näytille. Eli ei muuta kuin kaikki vaan paikanpäälle katsomaan! Kirkossa oli myös ainakin kyltin mukaan Englannin vanhin ovi! Pieni ja puinen, mutta ilmeisesti sekin n.1000 vuotta vanha. Kirkoissa on mielestäni aina huvittava, ristiriitainen tunnelma, kun kyseessä on aina joillekin pyhä paikka ja silti paikalla pyörii satoja turisteja, toiset yrittäen salaa kuvata kohokohtia ja toiset yrittäen hyssytellä äänekkäitä lapsia. Toinen jännä asia kirkoissa on mielestäni se, että niihin on yleensä haudattu kuninkaallisia ja muita kuuluisuuksia, joskus monia satoja vuosia sitten. Minusta on aika karmivaa seikkailla niin vanhojen luurankojen vieressä, ihan varmasti joku joskus raottaa vähän arkkunsa kantta...
Kirkkokatselmuksen jälkeen kävelin Buckinghamin palatsille. Paljon turisteja, muutama ratsupoliisi ja kuvan lipusta päätellen kuningatarkin oli kotona (en muistanut paikanpäällä tarkistaa)!Täällä olisi kiva käydä kesällä, kun linnaan pääsee sisälle. Nyt käynti jäi vähän pintapuoliseksi, mutta sainpahan pari valokuvaa...
Kannatti kuitenkin käydä, sillä päivän ennalta-arvaamaton kohokohta tuli koettua poiskävelumatkalla kun...
...näin prinssi Harryn! Juu, kuvassa ei näy prinssiä, mutta Hyde Parkin ja Green Parkin välissä sijaitseva Wellington Arch, josta saattue ajoi läpi. Ja juuri tässä kohti siis tuli ensi takaa tööttäillen muutama moottoripyöräpoliisi ("Mitä ne nyt täällä ajelee, tässähän kävellään..."), sitten mahtava musta Jaquaari ("Vau, mahtava auto jollakin!") ja sen sisällä prinssi Harry juuri korjaamassa istuma-asentoaan ("Ei järkky! Toi on oikeesti prinssi! APUA!"). Eli ei sen henkilökohtasempi tapaaminen, mutta kyllä se hetken hymyilytti!
Hetken aikaa hihiteltyäni jatkoin kävelyä jälleen Harvey Nicsille sushilounaalle. Paikka oli viimeksi ihan täynnä ja nyt kun tulin sinne puolen päivän aikaan, niin siellä oli minun lisäkseni yksi ihminen! Tosin puolen tunnin päästä ravintola oli jo puoliksi täynnä, joten olin paikalla juuri sopivasti ennen ruuhkaa. Lounas sai samat kommentit kuin edelliskerralla: hyvää ruokaa, hauskassa ympäristössä!
Herkuttelun jälkeen jatkoin matkaani kohti Viktoria & Albert-, eli tuttavallisemmin V&A -museota.Kyseessä on maailman suurin sisutusesineiden museo, eli näytillä on mm. erilaisia käsi- ja taideteollisuuden tuotteita ja maalauksia. Kaikenkaikkiaan yli neljä miljoonaa esinettä. British Museumista viisastuneena valitsin heti kartan käteen saatuani vain muutaman huoneen missä tosiaan tahdoin käydä, enkä edes yrittänyt nähdä kaikkea. Mm. rauta- ja hopeaesineet ja muu antiikki sai jäädä vähemmälle huomiolle kun suunnistin vaate-, lasi- ja arkkitehtuurinäyttelyihin. Matkalla näihin törmäsin kuitenkin ihan vahingossa kaikista parhaimpiin osiin! Kahdessa huoneessa oli parhaillaan näytillä Beatrix Potterin alkuperäiset piirrokset ja luonnokset Petteri Kaniini -kirjasta (eivät ole koskaan aikaisemmin olleet näytillä missään...) kahdessa muussa upeat jalokivikokoelmat ja suuri huone näytelmien puvustuksia. Näin pienemmissä osissa museoon tutustuessa ei tule niin kauhea "liikaa katsottavaa" -ähky, vaan jaksaa vielä oikeasti keskittyä itseä kiinnostaviin osiin. On ollut mukava tajuta että kaikkea ole pakko katsoa!
Museopyörähdyksen oli tarkoitus olla tämän päivän viimeinen pysäkki, mutta koska aikaa oli vielä hyvin jäljellä päätin jatkaa Hyde Parkin kautta kohti Kensington Palacea. Matkan varrelle osui mm. tämä prinssi Albertin muistomerkki. Lontoossa on varmasti tuhansia muistomerkkejä, mutta yksi hienoimmista on mielestäni, ei tämä, vaan Dianan kunniaksi rakennettu lasten leikkipuisto. Kävelin siitä ohi Kensigton Palacesta pois lähtiessäni ja täytyy sanoa että sellaisia "muistomerkkejä" täytyisi tehdä useammin! Patsaat toki nököttävät muuttumattomina paikoillaan vuosisadoista toiseen, mutta ainakin lapsirakkaan Dianan kohdalla leikkipuisto on osunut enemmän kuin oikeaan. En tajunnut ottaa kuvaa, mutta kyseessä on oikea lasten paratiisi, laiva-kiipeilytelineellä ja palmuilla höystettynä. Muistomerkki joka todella herää eloon jokapäivä lasten siellä leikkiessä.
Mutta siis, Kensington Palace. Itselleni se on tullut parhaiten tutuksi Nuori Viktoria -elokuvasta, kuningatar Viktorian lapsuudenkotina. Kensington Palacessa on asunut kunikaallisia 1600-luvulta asti, mukaan lukien prinsessa Diana perheineen. Kuninkaallisten yksitystiloihin turisteilla ei tietenkään ole asiaa, mutta osa linnasta on avoinna kiinnostuneille. Suurta osaa linnasta remontoidaan parhaillaan, mutta avoinna olevat huoneet on muutettu Enchanted Palace -teemanäyttelyn mukaisesti satumaailmaksi. Näyttely rakentuu seitsemän linnassa asuneen prinsessan ympärille, esitellen prinsessojen tarinoiden varjolla linnan ja Englannin historiaa.
Yllä olevassa kuvassa on viidennen prinsessan, Viktorian, huone. Viktoria meni 19.6.1837 nukkumaan prinsessana, mutta heräsi seuraavana aamuna tästä huoneesta kuningattarena, vain 18-vuotiaana. Hän hallitsi maataan melkein 64 vuotta, eli pidempään kuin kukaan Iso-Britanniassa tai kukaan nainen maailmassa koskaan tähän mennessä. Mielestäni jo kuvasta näkee, että Enchanted Palace -näyttely on tehty todella taitavasti! Linna, joka voisi olla vain täynnä pölyttyneitä tavaroita, on tehty lapsillekin kiinnostavaksi. Näyttely tuo taitavasti ja näyttävästi esiin linnan ja sen asukkien historian valojen, äänien ja lavastuksien avulla. Kaikki siis pohjautuen prinsessojen tarinoihin. Ehdottomasti vierailun arvoinen kohde!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti