Kävin maanantaina pienen kaveriporukan kanssa katsomassa juuri auenneen Charlie and the Chocolate Factory -musikaalin (Jali ja Suklaatehdas siis). Tämä oli viimeinen musikaali minun "pakko nähdä" -listallani ja hyvä, että kävin katsomassa! Kävi muuten niinkin hassusti, että minulla ei ole illalta yhden yhtä kuvaa! Ei edes pientä kännykkäkameralla näpsäistyä! Uskomatonta! Postauksessa näkyvät kuvat ovat siis kaikki lainattuja...
Mutta asiaan. Kuten on ehkä käynyt ilmi, rakastan musikaaleja ja osasin odottaa tältäkin paljon. Odotuksia nosti myös se, että pidän elokuvasta (2005 vuoden versio) hurjasti sen hullunkurisuuden ja värikkään ja taianomaisen toteutuksen takia. Musikaali ei onneksi jäänyt pahasti kakkoseksi. Tämän musikaali-version on ohjannut paremmin elokuvaohjaajana tunnettu Sam "Kate Winsletin ex" Mendes. Hänen valintaansa ohjaajaksi mielestäni ihmeteltiin aluksi aika paljon, mutta minun mielestäni hän on onnistunut työssään hyvin! Sam Mendes on jotenkin saanut musikaalin mukaan elokuvamaisen olemuksen ja tarkoitan tämän vain hyvänä asiana. En osaa ihan tarkasti eritellä, että mistä elokuvamainen tunnelma tuli, mutta ehkä se näkyi hyvin hiottujen yksityiskohtien kautta tai siinä, että lavaesiintymiseen oli yhdistetty jonkun verran videokuvaa. Esitys oli värikkäästi ja musikaalimaisesti toteutettu, muttei ampunut kuitenkaan yli. Tai no, tavallisen teatterinkävijän silmään tämä on ehkä hyvinkin ylimpuva, mutta musikaalien suurkuluttajalle juuri sopivan räiskyvä.
Kaikista upenta tässä esityksessä olivat mielestäni lavasteet ja niiden erilaisten videopätkien yhdistäminen lavaesiintymiseen. Itse laulut eivät olleet mitenkään erityisen mieleenpainuvia, mutta musikaali kannattaa käydä katsomassa ihan vaan sen visuaalisen ilmeen takia. Pidin paljon myös Charlien esittäjästä sekä tämän isovanhemmista! Grandparents rule! Suosittelisin tätä musikaalia perheille (ei ollut pelottava, jännittävä paikoitellen, mutta ei mielestäni pelottava) tai kaltaisilleni musikaalien ystäville. Charlie and the Chocolate Factory on mielestän katsomisen arvoinen tulokas vanhojen klassikoiden joukkoon, muttei aivan yltänyt uuden lempparini Matildan tasolle.
Loppuun vielä pieni videopätkä esityksestä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti