Päivän kävelyreitti
Tiistaiaamu Kuala Lumpurissa alkoi tahmeammin kuin maanantai, mutta sain silti kammettua itseni ulos hotellista ennen kymmentä. Lähdin heti kävelemään kohti Kuala Lumpur City Galleryä. Toisena ja samalla viimeisenä minilomapäivänä piti olla tehokas, ja niinhän minä olinkin! Itse olin ensin ajatellut, että kyseessä olisi taidemuseo, mutta paikka olikin vähän niinkuin kaupunginmuseo. Aikasen pieni sellainen, läpikiertämisessä meni ehkä vartti.
Gallerian yläkerrassa oli kyllä hienosti tehty valaistu pienoismalli kaupungista! Se kannatti käydä katsomassa! Ja muutenkin City Galleryn kulmilla kannatti piipahtaa, sillä siinä vieressä oli jos jonkinmoista hienoa vanhaa rakennusta. Muistaakseni ne olivat muita museoita ja ihan kaupungin virastoja. Kiersin alueella muutaman ympyrän ennen kuin siirryin päivän ohjelmassa eteenpäin.
Koska kello oli vasta yllättävän vähän, niin päätin kävellä seuraavaksi Botanic Gardensia kohti. Tarkoitukseni oli kävellä puutarhan läpi National Mosquelle, mutta eihän se reitti sitten mennytkään ihan suunnitelmien mukaan. Kartan mukaan kävelymatkaa puutarhalle piti olla muutaman minuutin verran, mutta itse kävelin kyllä ainakin 20 minuuttia, vaikka ihan hyvää vauhtia painoin menemään. Ja sen lisäksi kun pääsin puistoon sisään, niin törmäsin heti suljettuihin polkuihin ja remonttialueisiin, joten katsoin paremmaksi pysyä isommalla tiellä. Muuten pyörisin puutarhassa varmaan vieläkin...
Eikä se oikea reitti meinannyt löytyä niitä isompiakaan teitä pitkin. Pyörin hetken ympyrää kunnon turistin tavoin kartta kädessä ja ystävällinen paikallinen sitten päästi minut pälkähästä neuvomalla reitin oikeaan suuntaan! :) Matkalla moskeijalle pysähdyin myös Islamic Arts Museumissa kun se nyt sattui matkanvarrelle. Minulle tyypilliseen tapaan taisin ihastella enemmän itse rakennusta ja sen arkkitehtuuria kuin varsinaisia näyttelyesineitä. Mutta kukin nauttii museoista tyylillään! :)
Olin perillä National Mosquella yhden aikoihin ja tottahan toki se oli juuri silloin suljettu vierailijoilta. Ei mennyt ihan kuin Strömsössä nyt tämä kiepahdus... Moskeijalla oli aika tiukkaan määritellyt aukioloajat joita en ollut huomannut etukäteen tarkistaa, joten osuin paikalle juuri klo 12-15 välisenä aikana kun se oli pisimmän välin kiinni. Ei tullut sitten mentyä moskeijaan sisälle, mutta kiersin sen ulkoupuolelta ja kuuntelin samalla sisältä kantautuvia ruokouslauluja. Moskeija on muuten kuuluisa mm. tuosta hyvin huonosti näkyvästä erikoisesta katostaan. Arkkitehdille vähän moitteita siitä, että se näkyy kyllä todella huonosti näin tavallisen ihmisen korkeudelta. Ja ei, en ole edes mitenkään lyhyt Aasialaisiin verrattuna!
Vähän mönkään menneen moskeijavierailun jälkeen lähdin talsimaan vielä eteenpäin kohti vanhaa rautatieasemaa (ylimmässä kuvassa) ja sen ohi sitten vielä National Museum of Malesialle asti. Tämä museo käsitteli sitten koko Malesian historiaa ja vähän meininkiä nykypäivänäkin. Ja tämäkin museo oli varsin kompaktin kokoinen. Kahdessa kerroksessa oli yhteensä neljä näyttelytilaa ja nekin olivat aika pieniä. En muuten usko, että olen koskaan aikaisemmin käynyt nän pienessä kansallismuseossa... Varsinaista näyttelystä jäi parhaiten mieleen nämä esillä olleet ihmisten kallot. Pihalle rakennettu perinnetalo oli myös mukava käydä kurkkaamassa! Ja vaikka kiersin näyttelytilat ihan huolella, niin aikaa ei mennyt lähellekään niin kauaa kuin olin ajatellut. Lähdin siis jo hyvissä ajoin kohti KL Sentral -rautatieasemaa, josta oli tarkoitus suunnata sitten lentokentälle.
Museon pihalla oli selkeän oloinen ja suuri kyltti, joka osoitteli KL Sentralia kohti, mutta kun osuin pienen rakennustyömaan kohdalle, niin epäusko iski. Kävelin takaisin museon sisäänkäynnille ja kyselin reittiohjeita muutamalta ihmiseltä. Ohjeet olivat selkeät: "Joo, tästä vaan suoraan ja sitten vasemmalle.". Ei kuulosta vaikealta, eihän? No tässä tapauksessa pätee kuitenkin paremmin kuin hyvin sanonta "helpommin sanottu kuin tehty". Ensimmäinen ohje "tästä suoraan" oli vielä ihan hyvin toteutettavissa, kävelin vain museon pihan läpi. Mutta sitten tuli pulmia "ja sitten vasemmalle", siis tästä nurmikon läpi tonne työmaalle? Ja kyllä, kävelin pienen nurmikkopätkän läpi autorampille, joka sivusi valtavaa metroasematyömaata. No, mihis sitten? Valtatien vierustaa ylikulkusillalle, jossa kävelytien virkaa toimitti vajaan metrin levyinen asfalttikaistale autojen viilettäessä ihan vierestä ohi. Ja unohtivat sitten mainita, että se "kävelytie" loppuu kuin seinään ja pari kaistainen vilkas autotie pitää ylittää, jotta pääsee toiselle puolell yhtä upealle kävelytielle. Ja kun pääset rautatieaseman huudeille, niin älä vaan seuraa "Main Lobby"-kylttejä, sillä niitä seuraamalla pääsee toisen rakennustyömaan keskelle, ei pääaulaan. Kävele sen sijaan aivan vastakkaiseen suuntaan, niin sieltä vihdoin löytyy rautatieasema.
Apua! Maanantaiset kävelyt painoivat ilmeisesti vielä jalkoja, sillä jo ennen neljää jalkani olivat aivan muusia. Rauhtoituinkin kahvikuppillisen verran rautatieasemalla ja sitten otin juna+bussi -yhdistelmän lentokentälle. Olin sielläkin ihan hyvissä ajoin, mutta ehdinpä ilman kiirettä käydä läpi kaikki pakolliset kommervenkit ja sitten vielä valikoida Duty Freestä uuden hajuveden! Lento Singaporeen lähti vähän myöhässä seitsemän jälkeen ja kotosalla oli puoli kymmenen aikoihin. Varsin tehokas reissu tuli kyllä tehtyä ja aika kivasti Kuala Lumpuria ehti nähdä näinkin lyhyessä ajassa!
Kävelyreitti
Pikavisiitti Malesian puolelle on tehty ja paljon ehdinkin nähdä vajaassa kahdessa päivässä! Saavuin minilomalleni Kuala Lumpuriin sunnuntai-iltana. Lensin perille TigerAirilla (junallakin olisi päässyt, mutta se olisi vienyt liikaa aikaa) ja otin kentälle päästyäni ensin shuttle busin juna-asemalle, huristelin siitä lentokenttäjunalla päärautatieasemalle ja siitä vielä paikallisjunalla/metrolla, mikä nyt olikaan, muutaman pysäkin lähemmäksi hotellia. Muutaman minuutin kävelymatkan jälkeen hotelli näkyikin vihdoin! Kentältä kaupunkiin siirtymiseen tuhraantui kaksi tuntia, kun piti odotella junaa ja etsiä hölmönä oikeita paikkoja jne. Mutta perille päästiin! Kello oli jo kuitenkin yhdeksän illalla, joten nappasin iltapalaa, roikuin hetken netissä ja painuin sitten petille.
Seuraavana aamuna aloitin Kuala Lumpuriin tutustumisen varsin klassisesta kohteesta Petronas Twin Towersista. 88. kerrosta korkeat tornit olivat kyllä vaikuttava näky! 41. ja 42. kerroksessa sijaitseva näköalapaikka oli maanantaina kiinni, mutta koska tiesin sen jo etukäteen, niin näköalan missaaminen ei harmittanut niin hirveästi. Kiva niitä oli katsella näin maastakin käsin!
Tornien alakerrassa on, tottahan toki, ostoskeskus ja kiertelin hetken verran siinäkin. Samat kaupat siellä kuitenkin oli kuin täällä Singaporessa (ja Suomessa...), joten kiinnitin enemmän huomiota joulukoristeiden ihailuun! Sieltä se joulu tulee, vaikkei täällä helteen keskellä oikein siltä tunnukaan... Pienen kauppakierroksen jälkeen kävelin ostarin läpi tornien toiselle puolelle, josta aukesi kiva puistomaisema. Kävelin ympäri puistoa ja hihkuin itsekseni takana häämöttäville torneille! :) Tornien juuressa oli muuten myös yksi suurimmista leikkipuistoista, jonka olen koskaan nähynt! Kyllä siellä olisi kelvannut pienen neitosenkin kanssa kiipeille ja vilistää!
Puistosta lähdin kävelemään kohti kaupungin keskustaa ja sieltä löytyi, mitäs muutakaan kun lisää ostoskeskuksia. Nappasin Uniqlosta mukaan muutaman vielä Singaporenkin hintatasoa halvemman jutun (tonttujen hommia...), mutta muuten shoppailusaldoni jäi kyllä aika laihaksi. Ainakin siihen nähden, että Kuala Lumpurin pitäisi olla jonkin sortin shoppailijan paratiisi. Olen ehkä saanut yliannostuksen tässä menneinä viikkoina...
Iltapäivällä alkoikin sitten aivan järjetön sade. Olin juuri lähdössä Chinatownia kohti, kun vettä ailkoi tulla aivan saavista kaatamalla. Hetken aikaa sinnittelin sateenvarjon kanssa eteenpäin, mutta kun joet teiden vierustoilla alkoivat olla jo nilkkojen yläpuolella, niin päätin luovuttaa. Hipsin läheiseen, kyllä, ostoskeskukseen ja aloin etsiä ruokapaikkaa. Täällä kun on tapana, että ostoskeskusten alin (ja yli) kerros on pyhitetty erilaisille ravintoloille. Nälkäisenä, märkänä ja vähän eksyksissä meinasi iskeä pieni epätoivo, mutta kun sain ruokaa eteen ja sadekin lakkasi, niin jopa helpotti.
Ruoan jälkeen menin metrolla vähän lähemmäksi Chinatownia. Pyöriskelin siinä hetken aikaa metropysäkkiä ympäri ja ihmettelin, että mihin suuntaan näiden opastekylttien avulla oikein päätyykään. Löytyihän se portti Chinatowniin lopulta, vaikka sekin näytti hetken aika epätoivoiselta! :D Ja voi sitä tavaramäärää mikä minut otti porttien sisäpuolella vastaan... Väärennetyn tavaran "taivas", jos näin nyt voi sanoa. Minua lähinnä ahdisti tämä kojujen ja romun määrä. Singaporen Chinatown on mielestäni mukavampi, vaikka riittäähän sielläkin tavaraa, mutta ei ihan tässä mittakaavassa. Hyllyt pursuilivat "Vuittonia" ja "Nikea", mutta niihin en halunnut kajota. Yhdet hauskat housut ostin kivalta naismyyjältä ja osasin vähän tinkiäkin! Housut pääsevät käyttön ehkä ensi viikolla Balilla. :)
Chinatownista suuntasin askeleeni Central Marketia kohti ja tässä olikin kauppapaikka enemmän minun mieleeni! Rauhallisempi ympäristö ja siistimmät kojut, joissa oli tarjolla sitä krääsääkin, mutta enemmän kuitenkin paikallista käsityötä. Kojut oli jaoteltu alueiden mukaan ja erityisesti ylimmäisessä kuvassa näkyvä kiinalainen kauppa osui jostain kumman syystä silmiin ensimmäiseksi! :) Aikas pirteän värinen sisustus! Vähän melkein harmitti, etten oikein löytänyt ostettavaa täältäkään. Tai no, jos lentoyhtiöt eivät olisi niin valtavan tiukkoja noiden pakaasien kanssa, niin pari tiikkistä huonekalua olisin kyllä voinut tuoda mukanani!
Central Marketilta otinkin sitten tiukaksi suunnitelmaksi lähteä rauhaksiin käppäilemään hotellia kohti. Ihan koko aikaa en pysynyt kartalla ja piti ottaa muutamassa risteyksessä uusiksi, mutta onneksi näin lomalla eksyminen ei niin kauheasti haittaa. :) Lampsin rauhallista vauhtia ihaillen samalla värikkäitä ja vähän rapistuneita rakennuksia ja eksyin vielä yhdelle torillekin. "Kotikulmilta" kävin hakemassa vielä vähän juotavaa ja iltapalaa ja sitten rojahdin hetkeksi hotellin sängylle lepuuttamaan jalkoja.
Olin jo aamulla miettinyt, että voisin käydä kuvaamassa kaksoistorneja vielä pimeällä, mutta laiskuus meinasi iskeä kun olin jo kertaalleen raahautunut hotellille asti. Onneksi sain Suomesta asti tsemppiä ja lähdin kuin lähdinkin vielä valokuvausretkelle. Tällä kertaa säästelin vähän jalkojani ja ajelin osan matkasta metrolla. Paikalle päästyäni meinasin haljeta innostuksesta, niin upean näköiset tornit mielestäni olivat! Harmittelin vain kolmijalan kotiin jättämistä, sen kanssa olisi voinut leikkiä pidempäänkin. Sain kuitenkin mielestäni ihan hienoja kuvia ja palasin tyytyväisenä takaisin hotellille!
Jaksoin juuri ja juuri raahautua suihkuun ja olin jo hautautunut sänkyyn syömään pähkinöitä kun huomasin, että netti ei toimi. No mikäs sille nyt tuli?! Kiukuttelin hyvän tovin ennen kuin huomasin, että ei se varmaan toimi jos salasana on mennyt vanhaksi pari tuntia sitten. Ei muuta kuin vaatteet yökkärin tilalle, märkä tukka ponnarille ja alas aulaan kysymään uutta salasanaa. Eipä se nyt kauhean vaikeaa tai aikaa vievää ollut, mutt kyllä ärsytti vetää vaatteita niskaan kun oli ihan toiset suunnitelmat mielessä. Uudella salasanalla netti kuitenkin alkoi toimia ja sain vielä vaihdettua päivän kuulumiset Suomeen! Kiitokset WhatAppin ja Facebookin keksijöille! Ilman niitä täällä maailmalla olisi aika paljon yksinäisempää!
Ensimmäinen kokonainen ja varsin tehokas päivä Kuala Lumpurissa kääntyi yötä kohti ja minäkin maltoin vihdoin käydä nukkumaan! Kirjoittelen tiistaista sitten huomenna!
Haluaisin omistaa tämän blogipostauksen kotona malttamattomana odottavalle Fanni-siskolle! :) Tein eilisen vapaapäivän aikana nimittäin kaikkea sellaista, josta Fanni olisi pitänyt aivan valtavasti! Aloitin päivän vierailemalla maailman korkeimmassa maailmanpyörässä Songapore Flyerissä. Korkeimmalla kohdalla ollaan 162m maan yläpuolella. London Eye on muistaakseni 130m korkea.
Minä olen ehdottomasti maisemaihmisiä, joten olisin voinut kökkiä ylhäällä vaikka koko päivän. Tällä kertaa piti kuitenkin tyytyä yhteen kierrokseen. Yksi kierros kesti suunnilleen puoli tuntia ja lippu maailmanpyörään maksoi 34 dollaria eli 19,5e. Ihan ok hinta mielestäni, sillä London Eye maksaa 29 puntaa eli 35 euroa. Maisemat olivat tottakai upeat, vaikka ilma olikin vähän harmaa. Kiva kuitenkin, että tuli käytyä!
Singapore Flyerin vieressä olisi ollut myös Marina Bay Sands hotelli, jonka näköalaterassilta olisi voinut mennä katselemaan maisemia, mutta päätin jättää sen odottelemaan vähän selkeämpää keliä. Hyppäsinkin sitten metroon ja ajelin jälleen kohti Sentosan saarta. Olin aamulla jo pohdiskellut, että pitäisikö käydä huvipuistossa ja kun nyt tuhlailun makuun oli päästy, niin pistetään sitten kerralla ranttaliksi. Kävelin rannalta Universal Studiosin lippuluukulle ja pulitin kovasti kirpaisevat 74 dollaria huvipuiston pääsylipusta. Rahan menetys harmitti kuitenkin korkeintaan siihen asti, kunnes pääsin puistoon sisälle. Kävimme Fannin kanssa muutama vuosi sitten Disney Landissa Pariisissa ja tämä Universal Studiosin puisto oli vähintäänkin yhtä upeasti tehty!
Puiston sisältä löytyi seitsemän erilaista maata: Shrek-, Madagaskar-, egypti-, avaruus-, New York- , Hollywood-, ja dinosaurus-teemoilla varustetut alueet olivat pienehköjä, mutta hienosti tehtyjä. Tämän teemapuiston kiertämiseen ei tarvitse varata päiväkaupalla aikaa (vietimme silloin Disney Landissa kolme päivää ja aikaa olisi mennyt enemmänkin...) vaan koko alueen kiertää päivässä helposti muutamaankin kerran. Huvipuistolaitteitakaan ei ole edes niin montaa kuin suomalaisissa huvipuistoissa, mutta ne kietoutuvat upeasti teemojen ympärille.
Minä jaksoin muutaman tunnin aikana kiertää puiston kaksi kertaa. Ihastelin ensin tunnelmaa ja kävin niissä laitteissa joita välttämättä halusin päästä kokeilemaan ja toisella kierroksella piipahdin vielä muutamassa laitteessa, jotka ensimmäisellä kierroksella olin jättänyt välistä pitkän jonotusajan takia. Tässä puistossa oli muuten aika näppärä kiertää yksikseen! Muutamiin laitteisiin oli erikeseen Single Rider -jonot, joiden kautta yksittäinen kulkija pääsi käytännössä jonojen ohi. Kun muut kulkevat seurueissa, niin laitteisiin jää väistämättä muutamia yksittäisiä paikkoja ja niitä täytetään Single Rider -jonosta. Puolen tunnin jonottamisen sijaan sain kävellä suoraan laitteeseen! Nerokasta!
Päätin vapaapäiväni pienellä pyrähdyksellä suklaakauppaan ja pikkuruisella kauppakierroksella. :) Suklaakaupasta ei valitettavasti ole kuvia, mutta tonttujen hommat etenivät taas vähän!
Eilinen päivä oli varsin hauska, kun ilmakin vielä selkiintyi iltaa kohden! Nautiskelin vapaapäivästäni täysillä! Tänään onkin ollut taas työpäivä, samoin huomenna aamusta, mutta sitten iltapäivällä lähden kohti Changin lentokenttää ja sieltä sitten Kuala Lumpuriin! Vietän seuraavan viikon vapaapäiväni (ma-ti) Malesian puolella, saas nähdä mitä kaikkea siellä keksin!
Eilisen lintupuistovierailun jälkeen pohdiskelin jonkin aikaa, että mitä olisi kiva tehdä. Olin ehkä jo vähän kyllästynyt kävelemiseen, mutta kun aurinkokin kerran pilkahti niin päätin lähteä vielä japanilaiseen ja kiinalaiseen puutarhaan. Välimatkaa oli n. 4km verran ja tällä kertaa päätin ottaa taksin. Oli muuten hyvä päätös, matka kustansi hurjat 3,5e. Yllä olevat kuvat ovat japanilaisesta puutarhasta ja sen kävelin aika nopeasti läpi. Nyt kun katselin jälkeenpäin karttakuvaa, niin saatta kyllä olla että osa puutarhasta jäi näkemättä, mutta kiinalaiseen tutustuin edes vähän tarkemmin.
Puistot on yhdistetty sillalla toisiinsa ja molemmat ovat kyllä varsin kauniita. Jotenkin tuntui kuitenkin siltä, että kiinalainen puutarha kolahti minuun tällä kertaa enemmän. Molemmissa puistoissa olisi voinut viettää vaikka koko päivän, mutta minulle riitti nyt reilun puolentoista tunnin kävelykierros. Nautiskelin esiin tulleesta auringosta ja ihastelin lammikoissa pulikoivia kilpikonnia! Kiinalaisessa puistossa olisi ollut kilpikonnamuseokin, mutta se jäi nyt välistä. Kyllä sinne pääsee uudestaankin jos jossain vaiheessa haluan mennä.
Tänäänkin on ollut aivan upean aurinkoinen päivä! Kaksi aurinkoista päivää peräjälkeen on tähän vuoden aikaan aikas harvinaista, joten voi vaan olettaa, että huominen vapaapäivä on sitten taas aivan harmaa. Huomiselle ei ole vielä tiukkaa suunnitelmaa, mutta ehkä se tästä illan aikana muotoutuu. :)
Tänään tuli aloitettua vapaapäivä vierailulla pikkasen kauempana keskustasta sijaitsevaan Jurong Bird Parkiin. Matka metrolla kesti vajaan tunnin ja sinä aikana ehtikin hyvin lukemaan ja kuuntelemaan musiikkia. Kävin lintupuistovierailun jälkeen myös japanilaisessa ja kiinalaisessa puutarhassa, mutta kuvapaljouden vuoksi kirjoitan niistä sitten huomenna!
Tämänpäiväinen retki suuntautui siis yhteen Singaporen suosituimmista nähtävyyksistä. Sisäänpääsymaksu oli aikuiselta järkevät 20 dollaria, eli reilu 10 euroa. Ei ollenkaan hullumpi tästä elämyksestä. Puiston alueella oli muistaakseni 1500 lintulajia ja lintujen ihastelun lisäksi siellä voi viettää aikaa esimerkiksi pienessä vesipuistossa, tai ehkä ennemmin vesileikkialueella. Erinomainen lapsiperheen kohde!
Alueella olisi kulkenut sellainen "muumijuna" jos tiedätte, mitä tarkoitan... Mutta minäpä reippaana neitinä kävelin puiston ympäri, eikä ollut yhtään liian pitkä matka. Polut kulkevat ihanan loogisesti ja niitä on helppo seurata. Polkujen varsilla oli esimerkiksi tuollaisia ylemmässä kuvassa näkyviä syöttöpisteitä, jotka houkuttelivat lintuja lähemmäs ihmisiä. Polut eivät suinkaan kulkeneet koko matkaa maantasalla, vaan muutamassa kohtaa sai kiivetä ylös riippusilloille ja kävelytasanteille.
"Lintuvalikoima" oli todella monipuolinen. Puistossa oli kaikennäköisiä kummajaisia ihan perus papukaijoista emuihin, kotkiin ja tukaaneihin. Joukkoon mahtui myös muutama uhanalainen laji, joita puistossa yritetään elvyttää takaisin runsaslukuisempaan elämään.
Kuljeskelin ympäri puistoa ensin suunnilleen pari tuntia ja tulin juuri iltapäivällä juuri sopivasti yhdelle showpaikoista. Puistossa on mahdollista myös osallistua lintujen syöttämiseen ja katsoa erilaisia esityksiä pitkin päivää. Minä katsoin siis vain tämän yhden, mutta hauska tämäkin oli! Showssa esiteltiin erilaisia lintuja ja ne lentelivät ympäri katsomoa lasen hihkuessa vieressä. Ja tottakai muutamaan tehtävään valittiin myös vapaaehtoisia yleisön joukosta. Ylemmässä kuvassa näkyvät tukaanit miehen käsivarsilla olivat muuten hauskannäköisiä! Ihan kuin ne olisivat ollet vain mekaanisia leluja! :)
Kaikista mieluisin paikka minulle oli kuitenkin tämä pingviinien asuinalue, joka meinasi jäädä kokonaan käymättä! Olin jo lähdössä puistosta pois, kun huomasin yhden alueen, jossa en ollut vielä vieraillut. Onneksi huomasin, sillä pingviinit olivat valtavan söpöjä tallustellessaan ympäriinsä ja uiskennellessaan altaassa! Oikein hyviä uimakuvia niistä ei valitettavasti saanut, kun ne olivat niin nopeita!
Aamupäivä meni oikein leppoisasti lintupuistossa, vaikken mikään eläin- tai etenkään lintuihminen edes ole. Huomenna sitten lisää iltapäivän ohjelmasta...
