sunnuntai 22. joulukuuta 2013

Viimeistä viedään!


Täällä nimittäin vietellään viimeistä päivää Singaporen puolella! Tänään vähän ennen puolta yötä pitäisi lähteä Finnairin turvallisin siivin kohti Suomea ja perillä olisi tarkoitus olla kuuden jälkeen aamulla. Aika pitkältähän tämä viimeinen päivä tuntuu, mutta onneksi on ollut mukavaa tekemistä!  Olen täällä ollessani saanut tehdä vaikka mitä kivaa, mutta näin joulun lähestyessä kovaa vauhtia on kyllä kiva palata kotiin. Tai no kotiin ja kotiin, ehdin ottaa Riihimäellä noin kymmenen tunnin varikkopysähdyksen (purkaminen-pakentointi-pyykinpesu-pakkaaminen-lahjojen toimittaminen) ja sitten suuntaan joulunviettoon mökille. Kiva mennä samoihin maisemiin, mistä reilu vuosi sitten aloitin tämän hyvin matkailun täyteisen vuoden! Jos haluaisi olla oikein runollinen niin voisi sanoa, että ympyrä sulkeutuu... :)

Mutta koska koneeni lähtee vasta iltamyöhällä, niin tänään on vielä kokonainen päivä kulutettavana! Aloitimmekin tehokkaasti ja ehdimme aamupäivällä käydä jo eläintarhassa! Ensimmäinen eläin listalla oli jääkarhu ja sehän oli mahtavan kokoinen! En (muistaakseni) ole koskaan ollut eläintarhassa, joten vierailu oli kyllä mieluinen. Kotieläinpihoja sun muita on kyllä tullut koluttua, mutta lampaiden sijasta oli ihan kiva nähdä vähän eksoottisempiakin eläimiä. 


Täytyy kyllä sanoa, että Singapore Zoossa on panostettu uskomattoman paljon "häkkien" luonnonmukaisuuteen. Täällä kävellessä tuntui, että olisi kipitellyt pitkin sademetsiä ja sitten eläimet vaan ilmestyivät sieltä jostain nurkan takaa. Ei ollenkaan sellaista ahdistavaa häkkimeininkiä, jota eläintarhassa voisi kuvitella olevan.


Minä ihastuin tällä vierailulla ehkä eniten siihen jääkarhuun. Kaveri oli todella symppiksen oloinen ja teki hienoja pyörähdyksiä katselijoiden iloksi. Hienoja olivat myös suuret kissaeläimet (leijonat, valkoiset tiikerit jne.) ja kirahvit. Nämä kengurut olivat paljon pienempiä mitä olin ajatellut... Singapore Zoon yhteydessä on myös Night Safari, joka keskittyy yöeläimiin ja juuri auennut River Safari, jossa pääsee tutustumaan maailman jokien eläimistöön. Myös Jurong Bird Park jossa kävin jo aikaisemmin, kuuluu samaan "ketjuun" ja nämä kaksi paikkaa ovat ainakin olleet todella upeasti toteutettuja. Zoo ja Night Safari ovat ilmeisesti saneet useita palkintojakin, joten jos tännepäin maailmaa eksyy, niin kannattaa käydä kurkkaamassa!

Loppupäivä meneekin sitten lähinnä tässä kotona hengaillessa. Koitan vielä kasata kertaalleen tekemäni neljä piparkakkutaloa, jotka upeasti aina läsähtävät kasaksi yön aikana. Kolmas kerta toden sanoo? Voi tätä kosteaa ilmaa... Pakkaukset on tehty, joten niistä ei tarvitse enää huolehtia. Illaksi pitäisi hakea vielä ruoat yhdestä ravintolasta, jota meidän on pitänyt kokeilla jo vaikka kuinka monta viikkoa. :) Ja puoli kymmenen aikoihin luultavasti nappaan sitten taksin lentokentälle. Toivottavasti saan innostukseltani nukuttua koneessa! Kohta nähdään! :)


 This is my last day in Singapore! I've done so much and enjoyed my time in Asia but now it feels like I'm ready to go home. I've been traveling a lot throughout the year so it's good to go home for a while. But while I'm still here, I must enjoy my last day! We started the day with a visit to Singapore Zoo. And it was fantastic! I've never been to a zoo before so there was a lot for me to see. I loved the polar bear and white tigers but it was a lot of fun to see all the other animals as well.

Now I'll try to re-build the gingerbread houses that I made, but which collapse every night... Wish me luck! After that I'll just hang out, have some dinner and around 21.30 I'll take a taxi to the airport. My flight should take off at 23.55 and I should be home on Monday morning after six o'clock. I hope that I'm not too excited to sleep on board! 


perjantai 20. joulukuuta 2013

Viimeinen turistipäivä


Viettelin torstaina viimeistä varsinaista vapaapäivää ja sehän tarkoitti sitä, että lykkäsin kaikki jäljellä olevat kohteet sitten samalle päivälle! Riitti tekemistä, mutta aivan mahtavan mukavaa sellaista! Oli pitkä ja uuvuttava päivä, mutta sainpahan käytyä läpi tosi monta paikkaa joita olin vielä säästellyt näille viimisille päiville. 

Aloitin maailman suurimmasta akvaariosta eli S.E.A. Aquariumista. Ensireaktio oli lähinnä järkytys ja turhautuminen, sillä paikassa oli yksinkertaisesti niin paljon ihmisiä. Aasialaiset ovat maailman hitaimpia kävelijöitä, joten kukaan ei edennyt mihinkään suuntaan ja jokapuolella otettiin valokuvia niin, että oltiin varmasti mahdollisimman keskellä kulkuväylää. APUA! Meinasin jo melkein heittää pyyhkeen kehään ja kiukulla lompsia mahdollisimman äkkiä lähimmälle uloskäynnille, mutta onneksi väenpaljous alkoi vähän rakoilla kunhan pääsin pidemmälle akvaarioon.


Akvaarioissa uiskentelee yli 800 lajia mereneläviä, joten nähtävää kyllä riittää, kunhan siis pääsee ensin ihmismassan läpi ikkunalle asti... Minusta kaikkein hienoimpia otuksia olivat erilaiset meduusat! Niiden lillumista oli hauska seurata erivärisiä valoja vasten. Myös ylväinä leijailevat rauskut olivat hauskannäköisiä. Mutta kaikkein upein oli tietenkin akvaarion vetonaula eli maailmansuurin "akvaarioikkuna", siis se lasihommeli jonka läpi niitä kaloja katsellaan. Yhden valtavan kokoisen salin levyinen ikkuna suoraan vedenalaiseen maailmaan oli kyllä vaikuttava. Kannatti käydä. Sisäänpääsy oli kyllä sinänsä ihan hinnakas, 38 dollaria (noin 22e) mutta näin yhdeltä henkilöltä sen viitsi maksaa.


Akvaarion jälkeen suhasin metrolla Marina Bayn alueelle ja kun nousin metrosta ylös ja näin taas ArtSciense Museumin, niin muistin että minunhan piti käydä siellä katsomassa yksi näyttely! Sinne siis! Museossa oli esillä Karl Lagerfeldin "The Little Black Jacket" -valokuvanäyttely. Muotisuunnittelija itse on siis ottanut kaikki valokuvat ja jokaisella mallilla on päällään Chanelin perinteinen musta pikkujakku. Näyttelyä katsellessani huomasin, että minulla onkin ollut ikävä taidetta! Lontoo <3 Valokuvat olivat mielestäni upeita ja kaiken kruunasi se, että näyttely oli ilmainen! Kaikki kykenevät paikalle katsomaan! :) Yksi kauneimmista muotokuvista oli mielestäni tuossa alemmassa kuvassa ihan oikealla keskirivissä näkyvä Natalia Vodianovan potretti. "Wau." niin kuin pikkuneiti sanoisi. :)


Varsinaisena kohteena näillä kulmilla oli kuitenkin Marina Bay Sands Hotel ja tarkemmin sanottuna sen näköala tasanne. Käppäilin hotellin alakertaan ja jotenkin minusta taisi huokua etten asu siellä, kun minua oltiin heti neuvomassa näköalatasanteen sisäänkäynnille... Hups. Maksoin kiltisti 20 dollarin pääsymaksun ja matkustelin hissillä 56. kerrokseen. Hotellissa olisi aivan upea yöpyä joskus, koska silloin pääsisi ihailemaan Singaporea upeasta "äärettömästä" uima-altaasta, joka näyttää siltä, että siinä ei ole reunoja. Tällä kertaa tyydyin kuitenkin ihailemaan maisemia vain näköalatasanteen puolelta.


 Viettelin yläilmoissa hyvän tovin, mutta sitten päätin pyörähtää vielä yllä näkyvässä kuvassa olevassa Gardens by the Bay -puutarhassa. Vähän paremmalla kelillä täällä olisi voinut viettää vaikka kokonaisen päivän, mutta nyt tein aika pikaisen kierroksen vain puutarhan yhdessä reunassa. Noissa hauskan muotoisissa lasirakennuksissa olisi ollut kaksi erilaista kasvihuonetta, mutta jätin niissä vierailun seuraavaan kertaan kun ei vaan ollut puutarhafiilis. Alla olevassa kuvassa näkyy muuten hauska kävelysilta, jonka kyllä olisin voinut käydä kokeilemassa, mutta se suljettiin huonon sään takia juuri kuin olin päässyt paikalle.


Loppupäivän vietinkin hyvästellen Orchard Roadin kauppoja! :) Kaikki tuliaiset ja joululahjat oli olevinaan jo ostettu, mutta niin vaan muutama juttu tarttui vielä mukaan. Kerkesin kiertämään useamman ostoskeskuksen ennen kuin jouluruuhka kävi ihan sietämättömäksi! Luulin, että jouluinen viikonloppuruuhka Oxford Circuksella Lontoossa olisi ollut pahinta ikinä, mutta kyllä tämä torstainen väentungos ylsi vähintään samaan. Ihmisten seassa ei oikeasti mahtunut liikkumaan. Seitsemän jälkeen päätinkin, että parempi vaan suunnata rauhassa kotia kohti. Minulla oli kuitenkin jo aikasen pitkä ja tehokas päivä takana! Alempi kuva ei muuten suinkaan ole ostoskadulta vaan ihan metron käytävä...

Thursday was my last day off here in Singapore so I used it very efficiently. First I visited the worlds biggest aguarium. The S.E.A. Aguarium has over 800 species of fish and other seacreatures in it so it was definetly worth a visit. After that I took the MRT to Marina Bay and went to see Karl Lagerfelds photography exhibition called "The Little Black Jacket" and I absolutely loved it! I miss art! But the most important attraction in this area for me was the Marina Bay Sands hotel and especially the SkyPark on top of the hotel. And I must say that I really enjoyed the view from 56th floor... Then I took a little walk in the Gardens by the Bay area next to the hotel. I did'n walk for long becouse the weather wasn't so nice. I went shopping instead! After seven o'clock Orchard Road was so crowded that I decided to go home. I had a long but still a very satisfying and fun day! 

keskiviikko 18. joulukuuta 2013

Krabi, osa 3




Viimeisen aamun kunniaksi pieni neitonen päätti herätä vielä edellisiäkin aamuja aikaisemmin klo 5.30. Jollain ilveellä saimme viihdytettyä neitoa melkein puoli seitsemään asti sängyssä. Sitten oli aamupuuron ja muiden aamuhommien vuoro. Ja jo vähän yli seitsemältä olimme jo hotellin aamupalapöydässä. Jälleen yhtä herkullisen aamiaisen jälkeen kävelimme takaisin huoneistolle, pakkailimme vähän ja vaihdoimme rantavaatteet niskaan. Halusin ehdottomasti esitellä edellispäivänä löytämäni upean rannan myös muille. 

Mutta kun pääsimme perille, niin ranta oli aivan umpitäynnä ihmisiä. Sinne oli tullut monta veneellistä ihmisiä, jotka ilmeisesti olivat jollain retkellä. No, se ei haitannut neitokaista, joten miksi se haittaisi sitten meitä muitakaan. Leiriydyimme hiekkalelujemme kanssa rantaan ja rakentelimme kakkuja ensin keskenämme ja sitten vanhempien ja tuttavaperheen lasten kanssa. Puoli yhdentoista aikaan oli kuitenkin lähdettävä takaisin hotellille, sillä lentokenttäkuljetuksemme lähti klo 12.


Pääsimme jälleen hauskan veneen kyytiin ja siitä jatkoimme autolla lentokentälle. Neitonen oli syönyt lounasta ennen lähtöä, mutta muiden mahat alkoivat tässä vaiheessa jo vähän kurnia. Pientä haastetta tähän loi se, että Krabin kentällä käy ainoastaan käteinen raha ja sitä meillä oli neljän limpparitölkin ja kahden sipsipussin verran. Kyllä niillä nyt yhden lyhyen lennon pärjää. :) 

Lentokoneeseen noustessa kaikki katastrofin ainekset olivat kasassa, kun hoitajat olivat vähän nälkäisiä ja tyttönen uninen. Mutta alkukitinöiden jälkeen sain kuin sainkin tainnutettua tytön untenmaille! Hurraa! Paluulento oli siis paljon rauhallisempi kuin tulomatka. Perille päästyämme otimme taas taksit kotiin ja söimme sitten vielä illallista. Takana oli hauska reissu! Minun täytyy myöntää, etten ole aikaisemmin ajatellut Thaimaan olevan vierailun arvoinen kohde, mutta nyt minun täytyy syödä sanani. Krabi ja etenkin Railay Bay oli niin kaunis paikka, että palaan tänne ehdottomasti uudestaan.


On our last day we woke up even earlier than usually, 5.30am. Not nice. But we managed to keep the little monster in bed until 6.30 and after her breakfast we walked to the hotel to have ours. After that we put our beachwear on for the last time and headed for the beach that I've found the day before. This time it was full of people but the little girl didn't mind so why would we. We played with sand until it was time to get to the airport. After a little boat ride and a car ride we were on a plane heading back to Singapore. I'm happy that the flight was much more calm this time because our little girl slept almost the whole time. After all the travelling it was time to have some dinner and that's about it. We had a very nice vacation and I'll definitely visit Krabi again!

tiistai 17. joulukuuta 2013

Krabi, osa 2


Perjantainen päivä paratiisissa vietettiin ensin töitä tehden! Oli minun vuoroni olla vastuussa pikkuneidistä, joten päivä alkoi jo klo 6 aikoihin. Tämän hoitajan mielestä himppasen liian aikaisin...Aamuhommien ja aamupalan jälkeen heitimme uikkarit päälle ja lähdimme uimaan. Pulikoimme ensin reilun tunnin uima-altaassa ja sitten siirryimme rantaleikkeihin. Hiekkalelujenkaan unohtuminen ei haitannut yhtään kun hypimme lämpimiin aaltoihin! Leikkien jälkeen oli vuorossa tietenkin lounas ja päiväunet. Kahden jälkeen minä otin pienen tauon päivään ja raahauduin hetkeksi rannalle lukemaan. Aika hujahti nopeasti ja viiden jälkeen palailin kämpille yhdessä muiden kanssa. 

Iltaa vietettiin muovailuvahan, piirtämisen ja iltapalan seurassa. Kun neitonen oli laitettu petille, niin minä ja tyttösen vanhemmat lähdimme katsastamaan paikan ravintolakadun tarjontaa. Kävelimme aivan viimeiselle ravintolalle asti ja nautiskelimme thaimaalaisesta ruoasta drinkkien kera. Pysähdyimme kotimatkalla toisille drinksuille vielä hienoon, laivaan tehtyyn baariin. Siinä juomien lomassa laskeskelimme, että kuinka monessa maassa on tullut matkustettua ja tässä seurassa tietenkin hävisin, mutta 28 maan saldolla olen mielestäni aika hyvässä vauhdissa! :)

En muuten ottanut perjantaina kunnon kameralla yhtäkään valokuvaa, joten kuvitus on lauantailta...


Myöhäiseksi lipsahtaneen illan jälkeen kello kuuden herätys tuntui taas liian aikaiselta. Onneksi aamun ensimmäisiksi aktiviteeteiksi kelpasi kuitenkin sängyllä pelleily, joten ihan heti ei tarvinnut nousta ylös. Olimme juuri lähdössä kodinhoitajan ja pikkuneidin kanssa aamupalalle kun äiti ja isi huikkasivatkin ottavansa neitosen seuraansa. Hoitajille vapaa aamiainen, mitä luksusta! :) Aamupalan jälkeen ehdin vielä vetästä pienet aamu-unet ennen uima-altaalle siirtymistä. Puljasin hetken altaassa itsekseen ja sitten siirryin lähinnä valokuvaajan hommiin ja seuraamaan äidin ja tyttären rantaleikkejä. 

Neitosen unien aikaan minä sain taas lukea ja loikoilla auringossa ja senkin jälkeen päivä jatkui varsin vapaalla ohjelmalla. Kävin illemmalla kurkkaamassa rannan, joka meinasi jäädä kokonaan huomaamatta. Tälle ihanalle rannalle kuljettiin tuollaista kallion läpi kulkevaa reittiä, joka näkyy ylemmässä kuvassa. Oli aivan järjettömän hieno! Eikä näkymä rannalla ollut sen huonompi!


Rantaa reunusti jylhät kalliomaisemat, enkä varmasti ole nähnyt tätä upeampaa rantaa missään. Kauniiden maisemien lisäksi rannalta löytyi myös hauskoja ruokaveneitä ja nappasinkin yhdestä mukaani mansikkajuoman. Tämä oli muuten ensimmäinen kerta koko reissulla kun vähän jännitin, että mitäköhän maha tästä oikein tykkää... Eikä ollut moksiskaan! Mistään syömästäni en ole tullut kipeäksi, vaikka niitä jäitä ja tuoreita vihanneksiakin on puolivahingossa tullut syötyä.

Päivä alkoi hiljalleen kääntyä iltaan ja toki jäin katselemaan rannalle vielä auringonlaskun. Iltakuuden jälkeen palasin takaisin asunnolle ja vähän myöhemmin lähdin vielä syömään perheen äidin ja hänen ystävänsä kanssa. Illallinen venähti taas aika myöhäiseksi, mutta mikäs siinä kun seura, ruoka ja juomat olivat hyviä!


 I spent my friday mostly in work. Woke up with the little girl around six, wich was bit early to my liking. We spent the morning swimming in the pool and in the ocean. I got a little break when little gal was napping, but then we continued with playing and drawing until she went to bed. After that I went for dinner with her parents and we had nice thai-food with some drinks.

Saturday was kind of my day off. I woke up with the little girl again around six and it wasn't any easier the second time around... But her parents spent the morning wtih her so I got to go to breakfast without the toddler. Wohoo! After breakfast I took a little nap and then spent some time with the family on the beach. After that I spent my day reading and lying in the sun. I also visited this amazing beach surrounded by huge rocks. It was absolutely beautiful as you can see. In the evening I went for dinner with the mum and her friend. The food was good and so were the drinks. Nice day!


maanantai 16. joulukuuta 2013

Krabi, osa 1


Enpä ehtinyt viettää kauhean montaa päivää Singaporen puolella ennen uutta reissua! Lensimme siis koko porukalla keskiviikkona Thaimaahan Krabille. Lento kesti vain puolitoista tuntia, mutta tuntui kyllä pidemmältä kun pieni neitonen huusi suurimman osan matkasta väsymystään. Ja nukahti sitten vajaan puolen tunnin mittaisella automatkalla kentältä rantaan. Meille oli varattu kaksi huonetta/bugalowia Railay Bay Resortista ja viimeinen pätkä kuljettiin hauskalla veneellä! Lomakylä sijaitsi niemenkärjessä, mutta isojen kallioiden takia sinne on kätevämpi liikkua vesiteitse.


Ehdimme illalla hetken aikaa ihailla upeaa rantamaisemaa ennen pimeän laskeutumista. Olimme matkanneet suurimman osan päivästä, joten illan ohjelmassa oli rauhoittuminen ja syöminen. Kävimme ihan hotellin ravintolalla syömässä ja loman aikana hotellin rafla osottautui itseasiassa parhaimmaksi ruokapaikaksi! Annokset olivat aika pieniä ja jonkun verran muita ravintoloita kalliimpia, mutta ruoka oli erinomaista. Pikkuneiti nukkui minun ja kodinhoitajan kanssa samassa huoneessa ja unta ei tarvinnut kauhean kauaa illalla odotella, nukahdimme kaikki melkein samoihin aikoihin.

Sain heti seuraavan aamupäivän vapaaksi ja palasin heti ihailemaan samoja rantamaisemia.Vietin aamupäivän varsin leppoisasti rannalla makoillen, lukien ja vähän kävellen. Kävin maistamassa myös paikallista "pannaria" rotia ja sokerihiirelle tyypillisesti otin omani banaanilla ja nutellalla. Nam! Palasin kolmeksi takaisin muiden pariin ja kun seurueen pienin heräsi päikkäreiltä, niin lähdimme käymään viereisessä kylässä retkellä.


Matkasimme Ao Nangiin samanlaisella veneellä, millä olimme edellisenä päivänä saapuneet resorttiin. Huomatkaa upeat autojen (ja äänestä päätellen myös traktorien...) moottoreista tuunatut perämoottorit! Siisteimpiä ikinä! :D Maisemat olivat tälläkin matkalla uskomattomia. Huomasin näin jälkikäteen, että itse Ao Nangista ei tullut yhtään kuvaa. Eipä siellä ollut kyllä mitään ihmeempää nähtävääkään. Oma lomakylämme oli kaunis ja rauhallinen rantakohde, mutta Ao Nang oli aikamoinen turistirysä. Kävelimme kauppakadun läpi ja matkalla tuli törmättyä useampaankin suomeksi huudettuun tervehdykseen ja ostokehotukseen. Tykkäsin meidän kohteestamme huomattavasti enemmän. Käppäilyn lisäksi kävimme retkellä syömässä ja ruoka oli kyllä tosi hyvää! Maistelin Phad Thai -nuudeliwokkia ja sitä pitää kyllä opetella tekemään itse kotonakin!

Toinen ilta sujui yhtä rauhallisissa merkeissä kuin ensimmäinenkin eli väsyneet matkailijat tipahtivat unten maille taas hyvissä ajoin. Sänky oli ehkä pikkasen kova, mutta muuten tätä resorttia voi suositella äärimmäisen lämpimästi!

Hey there! I spent four nights in Thailand, Krabi (wed-sun) and it was fantastic! Krabi and especially Railay bay was one of the most beautiful places that I've ever visited. The first two days went by really fast and I basically just laid on the beach and visited Ao Nang village with others. And if you ever travel to Krabi, go to Railay bay instead of Ao Nang! Our resort was so beautiful and calm (no traffic!) when Ao Nang was noisy and full of cars, mopeds and shops.  



tiistai 10. joulukuuta 2013

Bali, osa 3


Neljäs ja viimeinen päiväni Balilla alkoi ihanan aurinkoisena ja ilma pysyikin erinomaisena pitkälle iltapäivään. Heräilin aikasen nukkumaanmenon ansiosta jo kahdeksan aikoihin ja puolen kymmenen aikoihin olin jo ulkona hotellista tavarat mukanani. Olin ajatellut lähteväni viimeiselle retkelle esimerkiksi Sanur Beachille, mutta sitten päädyin vähän löysempään vaihtoehtoon. Kipittelin aamupalalle samaiseen paikkaan missä olin eilen käynyt jälkkärillä ja päätös osottautui erinomaiseksi! Hedelmäsalaatti jugurtilla, myslillä ja hunajalla oli aivan jumalaisen hyvää! Eivätkä banaanipannaritkaan pahoja olleet...


Maha täynnä oli mukava löntystellä rannalle nauttimaan auringosta! Lähdin kävelemään etelään, kohti Kuta Beachia. Pysähtelin välillä matkalla lukemaan ja nauttimaan merimaisemasta, enkä koko päivänä oikeastaan tehnytkään mitään sen ihmeellisempää. Istuskelin auringossa ja sitten kun lämpö alkoi käydä sietämättömäksi, niin koukkasin välillä kahviloihin viilentymään. Todellinen lomapäivä siis! Pitääpä muistaa miten mukavaa tälläinen löysäilykin välillä on! :)  Aurinkoinen aamu vaihtui vähän epävakaisempaan iltapäivään ja viimeisen tunnin vietinkin sadetta odotellen ja paikoillen yhdessä paikallisessa ostoskeskusessa. Mitään ei tarttunut mukaan, mutta tulipahan pyörähdettyä.

Olin kävellessäni päässyt jo aika lähelle lentokenttää, mutta otin kuitenkin loppumatkaksi taksin kun en tiennyt, että miten kentälle pääsisi (vai pääsisikö edes) kävellen. Vähän pääsin vielä hermostumaan ihan loman lopuksi, kun taksikuskit yrittivät vetää parin kilsan matkasta aivan tajuttomia summia! Tai siis pieniähän ne euroina olisivat olleet, mutta niinkuin paikallisena valuuttana... Ymmärrän kyllä, että tinkiminen kuuluu paikalliseen kulttuuriin, mutta minusta se on vain aivan tajuttoman rasittavaa. Miksei vaan voi sanoa sitä hintaa, minkä tavara tai matka oikeasti kustantaa ja se olisi sitten sillä hyvä. Todella näppärä ruveta tinkimään hinnasta kun autojono seisoo ruuhkassa takana. Pääsin kuitenkin kentälle ja vielä sillä summalla millä halusin, mutta en kyllä kauhean montaa kertaa jaksaisi käydä samaa hintashowta läpi. 



Kaiken kaikkiaan Balista jäi vähän sekavat fiilikset. Nautin suunnattomasti rantaelämästä, lämpimästä vedestä ja auringosta ja vierailuista apinapuistoon ja temppeliin. Mielestäni paikassa oli kuitenkin vähän liikaa sellaista "australialaisten Alanya" -meininkiä... Tinkiminen oli rasittavaa, eikä ihmisten ystävällisyyteen voinut luottaa, koska yleensä jokaisen hymyn ja tervehdyksen jälkeen tuli ehdotus taksikyydistä tai jostain myytävästä tuotteesta. Haluan olla kaikille ihmisille ystävällinen, mutta jos kolmas tai neljäskään kohtelias "ei, kiitos, en aio ostaa mitään" ei mene perille, niin sitten alkaa minunkin kärsivällisyyteni loppua. En aio kuitenkaan heittää pyyhettä nurkkaan ihan vielä, vaan haluan tulla katsastamaan Balia ja etenkin sen pohjoisempia osia vielä uudestaan. Uskon, että se paratiisimaisema on löydettävissä jossain vähän hiljaisemmilla seuduilla!

Pyyhin muuten tänään vielä viimeisiä rantahiekan murusia repun pohjasta... Se todellakin tarttuu kiinni joka paikkaan kuin liimattuna!

Uskomatonta mutta totta, mutta tänään on taas pakattu laukkua uutta reissua varten! Lähdemme puolen päivän aikoihin koko porukka kohti lentokenttää ja sitten Thaimaata! Lomailemme yhdessä Krabilla sunnuntaihin asti ja sitten alkaakin minun viimeinen viikkoni Singaporessa. Kaikki matkat ja muutenkin täällä oleminen on ollut upeaa, mutta tälläisen reissuvuoden jälkeen minulla alkaa olla jo ikävä kotiin... Mutta nautitaan nyt ensin vielä loppuajasta ihan kunnolla!


And in english. My fourth and last day in Bali was a perfect lazy day. I checked myself out from the hotel at 9.30 and went for breakfast. I had the most amazing fruit salad with youghurt, muesli and honey! After that I basically spent the whole day walking and sitting on the beach, enjoying the sunny weather and reading my book. It was so hot and sunny that I had to go inside a couple of times just to cool off.

I really enjoyd the beach life in Bali, but somehow I feel kind of mixed up about this Island... I expected a green paradise, but at least these areas (Legian, Seminyak, Kuta) were more like "party-plaground for australians". I still want to believe that the paradise I was looking for is somewhere out there and I will come back for it!

Believe it or not, but today I'm heading back to the airport again! I'm goint to spend the rest of the week in Thailand with "my Singapore family". And when we get back, I will start my last week here in Singapore. This has been a really great year, but after being away so long, I'm kind of missing home too. But now let's enjoy this trip and the rest of my time in Asia!

Bali, osa 2

 

Lauantainen aamu alkoi ihan hyvin, mutta Elsan kanssa diagnosoimamme "kolmannen päivän reissumasennus" alkoi nostaa päätään päivän edetessä. Olemme nimittäin huomanneet, että yleensä reissun kolmantena päivänä ei välttämättä huvittaisi tehdä yhtään mitään. Minäpä olin sitten tietenkin varannut tälle päivälle reissun ainoan isomman aktiviteetin, kunnon turistikierroksen Ubudiin ja sen lähiympärsitöihin. Great. Olin ottanut tourin samasta firmasta mistä varasin lentokenttäkuljetuksenkin ja tottakai sain kuljettakseni sen saman tympeän ja puhumattoman miehen, joka minut haki kentältäkin. Aina vaan paranee.

Ajoimme ensimmäiseksi katsomaan Barong ja Keris tanssia. Juttu vaikutti mielestäni yhdistelmältä teatteria, tanssia ja kansantarinoita. Esityksen juoni oli aikas monimutkainen ja oli ihan hyvä, että meille jaettiin laput, josta juonen etenemistä sai seurata esitystä katsellessa. Tanssiosuudet olivat kauniita, mutta muuten en oikein tiedä, että mitä tästä olisin ajatellut. Olisi ollut mielenkiintoista tietää, että kuuluuko tällaiset esitykset oikeasti balilaisiin perinteisiin ja minkälaisina ne siihen kuuluvat vai onko ne rakennettu vain turisteja varten. Ainakin niitä oli muokattu "turistien makuun" sopivammaksi... En usko, että perinteisiin Balilaisiin tarinoihin kuuluu erikseen englanniksi kerrottua todella huonoa alapäähuumoria (koko muu esitys puhuttiin siis baliksi tai indonesiaksi, en erottanut, että kummalla kielellä :) ). Minusta on harmi, että jostain näinkin perinteisestä lähdetään tekemään huonoa saippuaoopperaa, että turistit pääsisivät nauramaan muutamassa kohdassa. Eikä muuten naurattanut. Teki olon lähinnä todella vaivaantuneeksi.


Toinen pettymys tällä kierroksella oli vierailut käsityöpajoihin. Touriin kuului vierailu kahteen korupajaan, kangaspajaan ja taidegalleriaan. Odotin pajoja innolla, sillä halusin päästä oikeasti tutustumaan paikalliseen käsityöhön. Ensimmäiseen paikkaan päästyämme huomasin, että a) se oli aivan umpitäyteen pakattu muitakin turisteja b) päätarkoitus oli saada ihmiset ostamaan mahdollisimman paljon tavaraa. Kangaspajan pihalla oli kolme ihmistä demonstroimassa kangaiden värjäämiseen liittyviä vaiheita ja paikalla ollut "opas" esitteli niitä noin minuutin verran. Ja sen jälkeen turistilaumat ohjattiinkin myymälän puolelle. Ensimmäisen pajan kohdalla ihmettelin vain, että "ai näinkö tämä nyt menikin?", mutta kun seuraava ja sitä seuraavakin paja esiteltiin samalla tavalla, niin alkoi vähän harmittaa. Varsinkin kun korupajojen ja taidegallerian kohdalla mukaan lisättiin vielä oma henkilökohtainen myyjä, joka käveli perässäni kuin varjo koko ajan kun kiersin myymälöitä. En tykännyt. Mutta se täytyy sanoa, että Balilla on mahtava taide- ja korutarjonta! Tauluja olisin periaatteessa voinut napata mukaan useammankin, jos olisi ensin ne omat seinät, mihin niitä voisi ripustella. Ja korutkin olivat oikein kauniita, mutta eivät vain oikein sopineet minun varsin, heh, koruttomaan tyyliini.


No ei koko retki sentään ihan pieleen mennyt. Kierroksen keskivaiheilla pääsin tutustumaan hienoon hindutemppeliin. Kuuntelin vierestä, kun yhden joukkion opas selosti, että kyseessä oli yksi Balin vanhimmista temppeleistä, en harmikseni muista rakennusvuotta. Kivikoristukset olivat todella kauniita ja ihailin myös näitä pieniä koreja, käsittääkseni ne ovat uhrilahjoja jumalille? Niitä löytyi muuten Balilta ihan joka paikasta! Kadulla piti ihan varoa, ettei vaan astu näiden päälle! :) Olisin voinut kierrellä useammassakin temppelissä, mutta tähän reissuun kuului vain tämä yksilö. Tietääpähän sitten seuraavalla kerralla!


Toinen paikka mistä pidin kovasti, oli Monkey Forest eli todellakin apinametsä. Tässä pienehkössä ja ihanan vihreässä puistossa apinat juoksentelivat vapaana ihmisten joukossa. Oli hauska päästä katsomaan apinoiden hommailuja ihan läheltä! Tosin piti olla varovainen, etteivät ne tee liiankin läheistä tuttavuutta esimerkiksi omien tavaroiden kanssa... Muutamat ihmisten käsissä olleet vesipullot saivat aika kovaa kyytiä kun apinat hyppäsivät roikkumaan niihin! Pidin tavarat tiukasti omissa käsissä, eikä mikään lähtenyt apinoiden mukaan. :) Erityisen hellyyttäviä olivat tietenkin vauva-apinat jotka juoksentelivat vanhempiensa perässä tai matkustivat leppoisasti sylissä. Huomatkaa muuten, miten keskimmäisessä kuvassa äiti-apina pitää lapsensa hännästä kiinni, ettei se pääse karkaamaan!


Päivän viimeinen kohde oli Ubud market. Tästä olisin saattanut pitää enemmänki, ellei koko päivää olisi kierretty muita ostaostaostaostaosta-kohteita. Tarjolla oli kaikennäköistä käsityötä vaatteista muistoesineisiin ja astioista koruihin. Ehdin jo väsyksissäni ajatella, etten kierrä täällä ollenkaan, mutta tein käppäilin kuitenkin läpi suurimman osan toria. Ja kyllä sieltä lopulta tarttui mukaan yksi ostoskin, valkoinen pieni posliiniastia puisella kannella esimerkiksi sokerille tai suolalle. 

Tähän mennessä olimme kiertäneet aikamoisella vauhdilla Ubudia ympäri jo seitsemän tuntia, enkä ollut sinä aikana syönyt mitään. Pyysinkin kuljettajaa lähtemään ajelemaan kohti hotellia, vaikka kierros ei ollutkaan vielä ihan päätöksessään. Tai aika oli kyllä täyttynyt, mutta kohteita olisi vissiin ollut vielä yksi tai kaksi jäljellä. Minulla on ollut matkoilla tapana suunnitella yhdelle päivälle yksi tai kaksi isompaa kohdetta ja sitten pitää loppupäivä vähän löysempänä ympäristöön tutustumisena ja täytyy sanoa, että se on mielestäni paljon matkailijaystävällisempää. Saavuimme tämän megapäivän jälkeen hotellille neljältä iltapäivällä ja olin aivan loppu.

Päivästä viisastuneena voin sanoa, että jos varaat tällaisen kierroksen, varaudu hyvillä eväillä ja kaverilla. Auton takapenkillä ja niissä myymälöissäkin on varmasti paljon leppoisampaa kun on varmasti hyvää seuraa. Tai sitten vielä parempi, perehdy kohteeseen hyvin (mitä minä en siis ollut tehnyt) ja valitse vain ne paikat joissa itse haluat käydä ja neuvottele itsellesi taksi käyttöön päiväksi tai sitten vaikka vaan muutamaksi tunniksi. Olen aikaisemmin ollut kova tekemään reissusuunnitelmia, mutta tälle vuodelle on mahtunut niin monta matkaa, että loppua kohden en ole enää tehnyt juuri mitään suunnitelmia ja sen kyllä huomaa. Muutama vierailukohde on mennyt ohi ihan simppeleiden aikataulutusmokien vuoksi ja reissussa on mielestäni rasittavampaa olla kun ei tiedä etukäteen paikoista mitään. Lupaan seuraavien matkojen tullessa palata takaisin vanhaan hyväksi havaittuun systeemiin! Suunnittelu kunniaan!


Väsyneenä ja vähän kiukkuisenakin mietiskelin päivän seuraavaa siirtoa. Syömään oli pakko lähteä, mutta minne? Pohdiskelin eri vaihtoehtoja vähän aikaa ja päädyin kävelemään taas rantaa pitkin Seminyakiin. Yritin vähän siinä samalla katsella, että jos ihme olisi tapahtunut ja sandaali pilkottanut jostain hiekkaläjän alta, muuta kyllä sen oli tainnut nousuvesi viimeistään viedä. Seminyakista löysin minun tyyliseni ravintolan, istahdin alas ja tilasin ruoat ja mojiton. Kun drinkki, fried rice ja satay kana oli nautiskeltu, niin olo oli jo paljon parempi!

Ruoan jälkeen suuntasin takaisin rannalle, ihailemaan jälleen auringonlaskua. Ja jos mahdollista, niin se oli vielä upeampi kuin eilen vaikka pilviäkin oli taivaalla. Valokuvasin taas niin pitkään kuin auringonsäteitä riitti ja lähdin kävelemään takaisin Legianiin. Matka rantaa pitkin kulki leppoisasti, mutta tällä kertaa kengät pysyivät tiukasti jalassa. "Omalle rannalle" päästyäni piipahdin vielä yhteen rantaravintolaan drinkille ja jälkiruoalle. Ensimmäisessä ravintolassa koko setti maksoi muuten 10e ja tässä paikassa liekitetty lettu ja cosmopolitan kustansivat 7e. Päivän retkeily ja kävely olivat tehneet tehtävänsä ja olin kahdeksan jälkeen jo ihan valmis lähtemään hotellille nukkumaan. Taisin olla lakanoidenkin välissä jo ennen kymmentä ja nukkumatti pyörähti paikalle vähän kymmenen jälkeen. Hurjaa lomailua! :D


 And for my english speaking friends. On Saturday I took a trip to Ubud. I was exited to see more of Bali but the trip didn't quiten go how I would've liked... The day started with a visit to a dance center. I (among with bus loads of other tourists) was taken to a big theatre where we saw Barong and Keris dance show. The dance parts were bautiful but I hated the few very bad jokes they've added for tourists amusement. The driver also took me to jewellery and fabric workshops and I really would have liked to see how the jewellery and fabrics are actually done, but the main thing for them was to get tourists by as much stuff as possible. There was usually three people sitting outside the workshops showing quickly how everything is done and then they "politely" told us to go inside and see the products that were on sale. I didn't really like this at all. I can't say I enjoyed the whole trip, but I really liked to visit an old hindu temple and the monkey forest. Temple was one of the oldest in Bali and I loved the old stone carvings, they were absolutely beautiful. It was also a lot of fun to see the monkeys running around the forest! And of course, the baby monkeys were the cutest of them all!

After the trip I was very tired and kind of pissed off. What to do with the rest of the day? I desided to walk to Seminyak to have some dinner and that was a very good decision. I had some very nice fried rice and satay chicken accompanied by a mojito! After my very satifying meal I walked back to the beach to admire the sunset again. And if possible, it was even more beautiful than yesterday. I took a lot of pictures and after that I started walkin back to Legian. I ended my evening with some dessert and a cosmopolitan in a beach restaurant. Then I went back to hotel around eight o'clokck and was in bed by ten. How wild am I? :D