Päivän kävelyreitti
Minun piti kirjoittaa ensin eilisestä retkestämme Botanic Gardensiin, mutta tänään tuli vietettyä sellainen megaturistipäivä, että kirjoitetaas tämä ensin ettei ehdi unohtua!
Aloitin päiväni Chinatownissa. Nappasin aamulla kymmenen jälkeen metron alle ja huristelin Chinatownin kulmille. Kuljeskelin ensin varsin tyhjännäköisillä kaduilla, mutta yhdentoista jälkeen ovet alkoivat aukeilla ja elämä saapua näillekin nurkille. Kävelin harmaassa kelissä ympäri Chinatownin katuja, ihailin koristeita ja ostin syömäpuikkoja ainakin yhden elämän tarpeisiin. Kaikennäköistä muutakin krääsää olisi ollut tarjolla, mutta syömäpuikot vain tarttuivat mukaan. Puolen päivän aikaan kävin myös lounaalla näillä nurkilla, mutta syömäni ruoka taisi olla ennemmin intialaista kuin kiinalaista, curry chicken with rice.
Lounaan jälkeen jätin kiinalaiset kulmat taakseni ja lähdin kävelemään kohti joen rantaa. Kipittelin tällä kertaa Merlion-patsaalle asti, kuten kunnon turistin kuuluu. Napsin kuvia hyvän tovin muiden turistien kanssa, mutta sitten päätin että on aika tutustua kaupunkiin joesta käsin. Ostin extempore lipun Singapore River Cruiselle kun vene juuri sopivasti sattui paikalle.
Seuraavan tunnin verran katselinkin Singaporen maisemia jokilaivasta käsin. En tiedä, johtuiko harmaasta kelistä vai veneiden paljoudesta, mutta saimme olla ihanan väljästi, kun veneessä ei itseni lisäksi ollut kuin suunnilleen kuusi muuta ihmistä. Great! Pääsimme seuraamaan myös hieman erikoisempaa ohjelmaa, kun joella olikin menossa jotkut soutukisat. Odotimme pienen hetken, että kisa saatiin päätökseen ja kuljimme sitten kierroksen loppuun. "Miniristeily" osottautui ihan kivaksi tavaksi kiertää joen ympäristöä, varsinkin jos jalat tarvitsevat lepoa!
No, sitten kun varpaita oli lepuutettu tarpeeksi, niin lähdin kävelemään pohjoiseen päin kohti Peranakan Museumia. Peranakat ovat siis (alunperin?) henkilöitä, joiden toinen vanhempi on singaporelainen ja toinen esimerkiksi kiinasta. Ennen muinoin monet kauppiaat matkustivat Singaporeen työmatkalle, mutta jäivätkin sitten sille tielleen ja menivät täällä naimisiin. Kun kaksi kulttuuria yhdistyivät avioliiton myötä, tätä uutta kulttuuria alettiin kutsua Peranaka-nimellä. Pääasiassa miehet tulivat Kiinasta, mutta pienempiä Peranakan piirejä syntyi myös liitoista singaporelaisten esimerkiksi jaavalaisten ja intialaisten kesken. Museo oli pieni ja tällä kertaa olisin kaivannut ehkä vähän enemmänkin nähtävää. Kaikki näyttelyt olivat kyllä kivoja, mutta huoneet olivat kauhean pieniä. Pienet näyttelyhuoneet käsittelivät mm. ruokaa, häitä ja kuolemaa. Museon läpikiertämiseen meni kaiken kaikkiaan aikaa ehkä 40 minuuttia.
Peranakan Museumin jälkeen kävelin vielä pikkuisen matkaa eteenpäin National Museum of Singaporelle. Olin ostanut torstaina siis lipun, jolla pääsi näihin kaikkiin museoihin, joten ajattelin nyt iskeä kaikki kärpäset kerralla. Kierros museossa aloitettiin historian osastolta ja sen sai kulkea läpi audio guiden kanssa. Kuuntelin äänioppaasta aina huoneiden esittelyt ja sitten kiinnostavimmat tarinat. Juttua olisi riittänyt kuunneltavaksi varmaan viikon verran, mutta itse jaksoin kuunnella muutaman jutun. Ääniopas oli kuitenkin kiva olla mukana, sillä näissä huoneissa ei ollut esittelytekstejä oikeastaan missään! Historiakierroksen jälkeen kurkkasin vielä näyttelyt joissa kerrottiin esimerkiksi Singaporelaisesta ruokakulttuurista, elokuvista ja muodista.
Museokatsauksen jälkeen piipahdin kahvilla jälleen lepuuttamassa jalkoja, mutta sitten jatkoin reippaana Little Indiaa kohden. Ihan ensimmäiseksi piipahdin Tekka Marketissa ihailemassa intialaista vaatetusta. Väriloistoa riitti ainakin! Sen jälkeen nautiskelin tunnelmasta ihan vaan kävellen pitkin pääkatua ja kun satuin kulkemaan Sri Veeramakaliamman hindutemppelin ohi, niin piipahdin sielläkin. Sisäänmentäessä kengät piti riisua ja jalat piti pestä. Sisällä vallitsi mielestäni aika hassu tunnelma. Vanhempi nainen lauloi rukouksia ja ihmiset joko istuivat rukoilemassa tai kulkivat ympäri temppeliä mikä lie mielessään. Koristeina oli patsaiden ja veistosten lisäksi mm. vilkkuvia värivaloja. Miten tämä nyt sitten pitäisi ottaa? Hauska ja erilainen, joskin vähän hämmentävä vierailukohde!
Päätin superturistipäiväni Little Indiassa. Kävelin pääkatua Farrer Parkin metroasemalle asti. Käväisin vielä viereisessä ostoskeskuksessa sillä aikaa kun odottelin illan hämärtymistä. Tahdoin ottaa hienoista koristuksista kuvat vielä niin, että valotkin olivat kunnolla päällä. Kahdeksan aikoihin hyppäsin metroon ja ajelin kotiin ja perille päästyäni käväisin vielä iltalenkillä uima-altaassa. Varsin virkistävä päätös tekemisen täyteiselle päivälle!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti