Nyt kun olen ollut poikien kanssa viimepäivät liikkeellä, niin ei kauhean kauas olla ehditty, kahdessa puistossa lähinnä ravattu. Otsikon mukaisesti ajattelin siis nyt laittaa kuvia vähän kotikulmista, eli minkälaisia maisemia aina puistomatkalla katsellaan. Aloitetaas näkymistä jotka on lähimpänä meidän taloa, ensimmäisenä pieni pätkä kotitietä.
Tätä tietä matka jatkuu pienelle sillalle joka menee kanavan yli. Talo on niemellä, jossa kulkee u:n muotoinen tie ja sen u:n lävistää pystysuunnassa tämä kanava. U:n ulkokaaren taloilla on näkymä merelle (meillä mm.) ja sisäkaarteessa pääsy kavanaan ja sitä pitkin merelle. Jos kuvasta erottaa, niin veneet on hassusti nostettu telineille ja ollaan täällä ihmetelty että miksi. Ainoat syyt mitkä on keksitty, ovat vuorovesi (ei kyllä laske kuin metrin verran suunnilleen) tai sitten hurrikaanit. Jos joku tietää paremmin niin saa valistaa tietämätöntä!
Kun ollaan päästy porteistä ulos, alueelle kuljetaan siis puomien läpi ja vartijan ohi, niin näkymä muuttuu aikalailla erilaiseksi. Lähistöllä on mm. muutama koulu ja paljon kaksikerroksisia rivitaloja. Ja kuten kuvasta näkyy, jalkakäytävät ovat tooooodella tyhjiä. Kävellään poikien kanssa puistoon joka päivä ja se on täällä ihan outoa. Kukaan ei kävele mihinkään. Pystyn yhden käden sormilla laskemaan kuinka monta vastaantulijaa olen nähnyt koko sinä aikana kun ollaan oltu täällä! Välimatkat ovat kyllä yleisesti aika pitkiä, joten autolla kulkeminen on varmasti helpompaa, mutta täällä ei tosiaankaan ole minkäänlaista kävelykulttuuria.
Ja tässä viimeinen hauska näkymä, joka löydettiin vasta pari päivää sitten matkalla uuteen puistoon, tämä pieni naapuruston puutarha. Alue on aika tiukkaan rakennettu, pihoja ei juuri ole, joten ihmiset saavat täällä viljellä kasveja omalla pienellä palstallaan. Aika herttaisen näköinen pikkuinen piha, varsinkin kun vastakkaiseen suuntaan kurkatessa näkee vain niitä betonirivitaloja!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti