keskiviikko 13. helmikuuta 2013

Rakkaita vieraita!

Lauantaina sain ihanat ystävät Saaran ja Jannen kylään tänne Lontooseen! Ja voi video meillä oli kivaa! Vieraani saivat lyötyä kaksi kärpästä yhdellä iskulla, sillä Saaran serkku Iina opiskelee kevään täällä Briteissä, Oxfordissa. Vietimmekin pitkän viikonlopun nelistään suhaten ympäri Lontoota. Iina palasi koulun penkille maanantaina ja Saara ja Janne lensivät tänään takaisin Suomeen. Tekemistä oli vaikka millä mitalla ja päivät venyivät massiivisen pituisiksi, olin kotona pubivierailuista johtuen yleensä vasta puolen yön jälkeen, mutta silti ensimmäiset merkit väsymyksestä ilmaantuivat vasta tämän päivän puolella.

Lauantai meni vierailijoiden aikasesta heräämisestä johtuen fiilistelyyn ja shoppailuun ihan vaan tutuilla keskustan kaduilla. Mutta sunnuntaina suunnistimmekin sitten samoille kulmille, joilla olin itse viettänyt edellisen viikonlopun. Kävelimme pitkin Brick Lanea ja tällä kertaa osuimme paikalle oikeaan aikaan markkinoita ajatellen. Kiersimme koko päivän pikkuputiikkeja, Backyard Marketin ja lukemattomia vintagekauppoja. Kävimme myös Old Spitalfields Marketilla ja makeista kojuista tarttui mukaan ostoksia itse kullekin. Jos sade vielä olisi lakannut jossain vaiheessa, niin päivä olisi ollut vieläkin upeampi. Illalla matkustimme vielä keskustaan kurkkaamaan Kiinalaisen uudenvuoden menoa ja koristuksia. Molempia olisi kyllä mielestäni voinut olla vieläkin enemmän.


Maanantaina minä tein aamupäivästä muutaman tunnin töitä ja sillä aikaa muu revohka kävi katsastamassa Sciense Museumin. Iltapäivällä nautiskelimme nuudelilounasta Wagamama-ravintolassa ja sitten minä ja Janne kiirehdimme kohti HMS Belfastia. Kuten kuvasta voi nähdä, kyseessä on Brittilaivaston vanha sotalaiva, joka on museoitu ja avattu yleisölle 1971. Meillä oli vain puolitoista tuntia aikaa vierailla laivassa ja vähän meinasi tulla kiire. En ole historiafriikki tai oikeastaan sodistakaan kiinnostunut, mutta koska meri(järvi?)elämä on lähellä sydäntä, niin olisin mielelläni viettänyt laivassa vielä ainakin tunnin tai pari.


Tällä vierailulla jäi videot katselematta ja muutenkin etenimme suht reippaalla vauhdilla laivan läpi. Onneksi ehdimme kierrellä konehuoneessa, kannella ja komentosillalla ihan mukavan aikaa. Laiva on mielestäni aika luonnollisessa kunnossa, muutamaa videota ja nukkea lukuunottamatta sinne ei ollut lisätty mitään "erikoistehosteita". Ja hyvä näin. Kierrellessä tuntui siltä, kuin miehistö olisi hetkeksi hypännyt maihin ja uteliaat pällistelijät päästetty tutkiskelemaan elämää laivalla. Pikaisen visiitin vuoksi yksityiskohdat jäivät vähän pimentoon ja olisi ollut hauska kiertää laivaa jonkun sellaisen kanssa, joka olisi osannut selittää, miten kaikki esimerkiksi konehuoneessa toimi. Olisin myös halunnut tietää vähän enemmän miehistön oloista laivalla. Paatissa oli meinaan esillä muutamat aika jäätävät (kirjaimellisesti) valokuvat, jotka laittoivat minut ajattelemaan meininkiä laivalla myrsyissä tai vaikka siellä jäätiköiden läheisyydessä.


Tiistaina olin koko päivän töissä ja tulin kaupunkiin vasta "viimeiselle päivälliselle". Poikien äidin suosituksesta menimme Wahaca-nimiseen Mexicolaiseen ravintolaan. Kyseessä on ravintolaketju ja me valitsimme Soutbankilla sijaitsevan kontteihin rakennetun ravintolan.  Vaikka olikin arki-ilta, odottelimme pöytään pääsyä 45 minuuttia. Ei kyllä haitannut yhtään, minä kävin ottamassa uuden kolmijalan (kiitos kotiväki, luitte mun ajatukset!) kanssa iltavalokuvia ja sitten nappasimme baarista drinkit. Minusta ruoka oli todella hyvää, mutta seuralaiseni sanoivat, että ihan ok, ehkä tämä yksi kerta riittää. Itse kyllä rakastuin tähän paikkaan, niin palveluun, ruokaan, juomiin kuin tiloihinkin; nämä kaikki yhdessä muodostivat niin hyvin toimivan kombon, että tulen varmasti käymään tässä ravintolassa vielä monen monta kertaa.

Ihania ihmisiä ja tekemistä on lähipäivinä ollut paljon, ja tekisi mieli sanoa, että "huh huh onpa ollut rankaa turisteilla", mutta ei se oikeasti mitään rankaa ollut. Sairaan kivaa vaan! No ehkä pitkäksi venyneet illat ja aikaiset aamut eivät olleet paras yhdistelmä, mutta hyvin jaksoin vedellä vähän lyhemmilläkin unilla. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti